Milloin käsitellä synnytyskokemusta?

Synnytyskokemuksen käsittelyn voi tehdä silloin, kun se tuntuu oikea-aikaiselta. Otin sen esiin kuukausi vauvan syntymän jälkeen, sillä silloin useimmiten fyysinen toipuminen synnytyksestä on jo hyvällä mallilla, vauvan hoitoon on löytynyt rutiineja ja ehkä tässä kohtaa alkaa olla tilaa myös psyykkiselle prosessoinnille, pohdinnalle siitä, mitä oikein tapahtui. Yhtä hyvin voi olla mahdollista, ettei käsittelyn aika vielä ole. On tärkeää kuunnella rauhassa, mikä itselle tuntuu hyvältä ja turvalliselta. Synnytyskokemusta voi sulatella yhä uudestaan kuukausia ja jopa vuosia jälkeenpäin. Toisinaan siihen on hyvä saada tukea osaavalta ammattilaiselta.

Miten käsitellä synnytyskokemusta?

Synnytystä voi pohtia ja tutkailla monista eri näkökulmista. Tärkeää on, että keskustellessa on rauhaa ja turvaa, luontevuutta. Väkisin ja pakottamalla ei kannata synnytyskokemusta lähteä käsittelemään.

Tässä muutamia vinkkejä keskustelun tai pohdinnan aloittamiseen. Puhun tässä nyt sinulle ja tukihenkilöllesi, yhtä hyvin tämä voi olla osoitettu juuri sinulle tai juuri kumppanillesi, jos teille on luontevampaa käsitellä asiaa itseksenne, tai yhteiseen keskusteluun ei olekaan mahdollisuutta.

Voitte aloittaa keskustelun tai pohdinnan käymällä läpi synnytystä vaihe vaiheelta. Esimerkiksi voitte aloittaa siitä, mistä tiesitte tai arvelitte synnytyksen olevan lähellä. Milloin tiesitte, että nyt synnytys on käynnissä. Voitte joko käydä vuorotellen omia tuntemuksianne ja kokemuksianne läpi tai sitten niin, että ensin toinen käy koko synnytyksen läpi omasta kokemuksestaan käsin, ja sitten on toisen vuoro. Voitte pohtia aikaa ennen sairaalaan lähtöä, sairaalassa oloa, miten synnytys siellä eteni, keitä henkilökunnan edustajia tapasitte, mikä kohta synnytyksestä on jäänyt päällimmäisenä mieleen, miksi juuri tämä kohta, miltä tuntui heti vauvan synnyttyä, miltä tuntui pitää häntä sylissä, nähdä hänet, miten aika lapsivuodeosastolla sujui, entä sitten kun pääsitte kotiutumaan. Tai sitten voitte keskittyä juuri niihin asioihin, jotka teistä tuntuvat keskeisimmiltä ja merkityksellisiltä.

Muista hengittää!

Vaikeimpien kohtien kohdalla voi olla hyvä pysähtyä hengittelemään kaikessa rauhassa ja kuulostelemaan, oletko valmis jatkamaan asian käsittelyä vai tuntuuko turvallisemmalta pitää taukoa ja jatkaa myöhemmin. Mikään kiire ei ole. Vaikeat hetket synnytyksessä voivat nousta pintaan synnytyskokemusta käytäessä läpi. Yksin voi olla vaikeampaa saada myötätuntoa itseä kohtaan, ja tässä toisen tuki voi auttaa kohti myötätuntoista ja empaattista suhtautumista itseä kohtaan. Teit synnytyksessä kaiken sen, mikä sillä hetkellä oli sinulle mahdollista, enempää ei voi keneltäkään vaatia. Muista myös, että kokemukseen voi palata uudestaan ja uudestaan.

Synnytyskokemuksen läpikäymisen lopuksi voi olla hyvä pyrkiä rauhoittamaan omaa mieltä hengittämällä rauhassa pitkiä uloshengityksiä ja keskittyä sitten hetki vauvaan, siihen, miten ihmeellistä uusi elämä onkaan. Voitte katsella rauhassa hänen pieniä käsiään ja jalkojaan, silittää hänen pehmeää poskeaan. Mikä etuoikeus, että te saitte olla mukana tämän pienen ainutlaatuisen ihmisen elämän ensihetkissä, mahdollistamassa sen, että juuri hän syntyi.

Synnytyskokemukseen liittyy usein sumuisia hetkiä, mielenmaisema on voinut olla sekava ja ajankulun hahmottaminen muuttuu synnytyksen aikana. Meillä on usein tarve saada asioihin syy-seuraussuhteet ja looginen järjestys. Tässäkin tukihenkilön käsitys tapahtumien kulusta voi jäsentää tilannetta tarkemmin. Myös kätilön tai mahdollisesti lääkärin synnytystä koskevat merkinnät voivat jäsentää tapahtumien kronologista kulkua.

Hyvien hetkien merkitys

Synnytyskokemuksen käsittelyssä ei kannata myöskään sivuuttaa hyviä hetkiä. Uusi ihminen on syntynyt ja sinä synnytit hänet. Se on huikeaa. Rinnakkain ja samanaikaisesti voi olla monenlaisia tunteita, osa keskenään ristiriitaisiakin. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja merkityksellisiä. Ne kertovat siitä, miten juuri sinä koit synnytyksen. Sillä on merkitystä, ei sillä, mitä synnytyksessä tai synnytyksen jälkeen ”kuuluisi” tuntea. Juuri teidän kokemuksenne on arvokas ja ainutlaatuinen.

Vaikeista kokemuksista

Vaikeat kokemukset voivat olla traumaattisia, jos ne ovat olleet tapahtumahetkellä sietämättömän tuntuisia, tai jos ne tunkevat mieleen tahattomasti jälkeenpäin. Traumaattisesta kokemuksesta voi olla kyse, jos huomaat eläväsi uudestaan ja uudestaan samaa tilannetta tai tapahtumaa. Tällöin synnytyskokemusta on syytä käsitellä ammattilaisen kanssa, jotta vaikeistakin kokemuksista voisi turvallisen käsittelemisen myötä tulla muistoja, eikä niitä tarvitse enää toistuvasti elää ja kokea uudelleen. Muistoihin voi halutessaan palata, mutta tällöin sinulla säilyy kyky säädellä, milloin muistoihin haluat mennä ja milloin et. Varsinkin jos synnytyskokemus on ollut traumaattinen, suosittelen sinulle lämpimästi asian tarkempaa käsittelyä ammattilaisen kanssa.

Synnytyskokemuksen käsittelemiseen on lupa tarvita apua, vaikka synnytys ei olisikaan ollut traumaattinen kokemus. Joka tapauksessa synnytys on mullistava kokemus, jonka sisäistäminen vie aikaa ja jonka sisäistämiseen voi tarvita ulkopuolistakin apua.

Mistä voi saada apua synnytyskokemuksen käsittelyyn?

Apua voi hakea synnytyksen käsittelyyn synnytyssairaalasta, neuvolan terveydenhoitajalta, yksityiseltä kätilöltä, neuvolapsykologilta, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutilta, perinataalipsykologilta tai doulalta. Myös vertaistuki voi olla merkityksellistä. Ensisynnyttäjille on mm. seurakunnissa ja MLL:n järjestämänä tapaamisia, joissa pienten esikoisten vanhemmat voivat kohdata samassa elämänvaiheessa olevia.

Miten toimia, kun synnytys edelleen mietityttää?

On hyvä tiedostaa ja muistaa, että synnytyskokemuksen käsittely harvoin tulee valmiiksi tässä kohtaa. Se on täysin normaalia ja asian käsittelyn siirtäminen on täysin ok. Kokemukseen palaaminen myöhemmin on erittäin suotavaa esimerkiksi uutta raskautta suunniteltaessa. Elämässä voi tulla vastaan muitakin tilanteita, joissa synnytyskokemus nousee pintaan. On tärkeää olla silloin kuulolla omien tarpeiden suhteen.

Oma synnytystarina on ajan kuluessa muuttuva tarina ja toisten kommentit ja suhtautuminen voivat vaikuttaa osaltaan kokemuksen muotoutumiseen.

Prosessi jatkuu ja ajan kuluminen muokkaa omaa suhtautumista synnytykseen. Riittävän tuen, empaattisen kohtaamisen ja itsemyötätuntoisen suhtautumisen avulla vaikeakin synnytyskokemus tulee usein sulatelluksi ja asettuen arvokkaaksi kokemukseksi kaikkine puolineen.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa kokea synnytys. Muista, että sinun kokemuksesi on arvokas eikä se ole suoraan verrattavissa kenenkään toisen kokemukseen.